Mitä itse voin tehdä työhyvinvoinnin edistämiseksi?

Usein ajatellaan, että työhyvinvointi on työnantajan asia. Organisaation ja sen johdon tehtävänä on huolehtia siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus voida hyvin työssään. Tämä onkin totta, mutta myös jokaisella meillä on vastuu oman työyhteisömme hyvinvoinnista. Omalla käytöksellämme voimme vaikuttaa paljon omaan ja työkaverin työssä viihtymiseen.

Tässä muutama vinkki siihen, mitä jokainen voi itse tehdä työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Vinkit työhyvinvoinnin edistämiseen

1. Mieti, mikä työssäsi on innostavaa ja palkitsevaa

Kun työ tuntuu innostavalta, sujuu työnteko mukavammin. Kun koet onnistumisen iloa päivittäin työssäsi, olet tyytyväisempi ja hyvinvointisi lisääntyy.

2. Ylläpidä ammattitaitoasi ja osaamistasi

Työn tulisi tarjota sopivasti haasteita ja mahdollisuuksia kehittää itseään. Myös ammattitaidon ylläpitäminen ja uusien taitojen hankkiminen on tärkeää, jotta työ tuntuu motivoivalta.

3. Kunniota työkavereitasi

Olemme jokainen toistemme työympäristö, halusimmepa tai emme. Työpaikan ilmapiiri on parempi, kun tervehdimme töihin tullessamme ja kohtelemme muita kunnioituksella.

4. Anna muille myönteistä palautetta

Kun saat kiitosta hyvin tehdystä työstä, tunnet tyytyväisyyttä ja koet onnistumisen iloa. Sama pätee myös muihin ihmisiin. Kiitä ja kehu muita, niin saat positiivista palautetta itsekin.

5. Luota työkavereihisi

Luottamus muodostaa työyhteisössä pohjan kaikelle toiminnalle. Kun luotat, että työkaverisi hoitavat hommansa niin kuin pitää, niin hekin luottavat sinuun. Toisten kyttääminen vain huonontaa ilmapiiriä.

6.  Opettele ajattelemaan myönteisemmin

Tutkimusten mukaan positiivisesti ajattelevat ihmiset selviävät haastavista tilanteista paremmin sekä suoriutuvat tehtävistään tehokkaammin. Lisäksi on mukavampaa olla hyväntuulinen kuin aina suu mutrussa.

7. Lopeta valittaminen

Epäkohdista valittaminen ei auta mitään. Asiat muuttuvat nopeammin, kun sinulla itselläsi on esittää ratkaisuja epäkohtiin.

8. Naura usein

Sanonta nauru pidentää ikää, pitää paikkansa. Naurulla on paljon terveydellisiä vaikutuksia. Ja tutkimusten mukaan se on yksi parhaimpia lääkkeitä stressiin.

9. Nuku riittävästi

Jaksat paremmin, kun nukut hyvin ja huolehdit riittävästä palautumisesta.

10. Liiku säännöllisesti

Säännöllinen liikunta parantaa mielialaa sekä ylläpitää kuntoa. Jo puolen tunnin liikunta neljä kertaa viikossa riittää pitämään mielen virkeänä. Tutkimusten mukaan säännöllisellä liikunnalla on sama vaikutus kuin masennuslääkkeillä.

Järki vai tunteet - Kumpi ohjaa työminääsi?

Viime aikoina vastaan on tullut mielenkiintoisia artikkeleita aiheesta neuro leadership ja ajatusten ja tunteiden johtaminen sekä aivojen treenaaminen tai aivo coaching. Haiskahtaa taas vähän uudelta johtamisen ismiltä. Käytännössä kuitenkin on kyse sangen kiinnostavasta suuntauksesta, jossa tutkitaan ihmisen järkeä ja miten sitä kapasiteettia voitaisiin hyödyntää paremmin. Ja toisaalta, miten tunteiden kautta voidaan myös vaikuttaa aivojen toimintaan. Esimerkiksi nostamalla tunneintensiteettiä saadaan aivoille paremmin perille jokin haluttu asia.

Ekonomi-lehdessä (3/2012) on kiinnostava artikkeli järjen ja tunteiden johtamisesta. Artikkelissa on haastateltu useita asiantuntijoita.

Tekniikan tohtori Timo Vuori väitöskirjassaan kertoo, että jos ajattelua ja tunteita johdetaan oikein, niin tuottavuus nousee, sitoutuminen kasvaa ja työhyvinvointi lisääntyy. Tämä lienee aika itsestään selvää, kun asiaa pysähtyy ajattelemaan. Ihmisten toimintaan vaikuttavat aina järki ja tunteet. Kun ne ohjaavat toimintaa samaan suuntaan, on motivaatio korkeimmillaan. Artikkelin mukaan tunteet auttavat asioiden omaksumisessa. Kun asioita kerrotaan muutama minuutti tunteiden nostamisen jälkeen, jäävät asiat paremmin mieleen. Siksi siis on tärkeää, että johtamisessa osataan ottaa myös tunteet huomioon.

Työpsykologian tohtori, KM Helena Åhmania puolestaan on haastateltu aivojen ja ihmismielen kehittämisestä.

Poimin tähän vinkit meidän jokaisen hyödynnettäväksi omaa aivotreeniämme varten.

Mielen johtamisen peruspilarit

1. Riko ajatukset
Ajattele päivittäin asioita uusista näkökulmista. Luo uusia mielikuvia. Kyseenalaista se, miten ajattelet. Opettele erilaisia ajattelumenetelmiä.

2. Rakenna tunteita
Tunteiden vahvistamisessa on tärkeinä opetella lukemaan, arvioimaan, säätelemään ja ilmaisemaan omia tunteita. Vasta sen jälkeen voi vaikuttaa muiden tunteisiin ja kokemuksiin.

3. Selkiytä tekemistä
Johtoryhmistä jopa 70 prosentilla on puutteita odotusten selkiyttämisessä ja asioiden pelkistämisessä. Mitä selkeämmin viestii, sitä vaikuttavampi viesti on. Voimme painaa asioita mieleemme vain sillä selkeydellä, millä olemme hahmottaneet ne.


Treenaamisen iloa!

Miten johdan omia ajatuksiani?

Tuntuuko, että et hallitse ajatuksiasi ja niiden aiheuttamia reaktioita? Räjähdämme kotona lapsille, tiuskaisemme työkaverille, kun se ei taaskaan ymmärrä tai näytämme keskisormea liikenneruuhkassa eteenkiilaavalle. Ajatus räpsähtää päähäsi ja seuraavaksi huomaat, että toimit jo sen mukaisesti. Sitten ehkä nolottaa tai mietit, että osaisimpa joskus laskea kymmeneen ja reagoida vasta sitten.

Tämä lienee tuttua. Etenkin, kun stressitasomme on korkealla ja käymme ylikierroksilla. Mutta myös muissa tilanteissa. Otetaanpa esimerkiksi tilanne, jossa huomaat ajattelevasi,  että huomenna on maanantai ja voih, se on viikon karmein päivä. Yhtään ei huvittaisi mennä töihin. Niinpä tuo ajatus alkaa vaikuttaa tunnetilaamme ja tulemme alakuloiseksi ja meitä alkaa ahdistaa. Tunne ruokkii ajatusta lisää ja mieleen alkaa putkahdella kaikkia viikonlopun jälkeen työpöydällä odottavia hoitamattomia tehtäviä, ikäviä kokouksia ja aikataulusta jäljessä laahaavaa projektia. Ahdistumme lisää. Kuulostaako tutulta? Sitten tiedät kokemuksesta, ettei se sängystä ylös nouseminen tunnu kovin hehkeältä seuraavana aamuna.

Mitä voin tehdä?

Miten tuota mielessämme tapahtuvaa ajatusketjua sitten voisi muuttaa. Tärkeää olisi pysähtyä jo ensimmäisen ajatuksen kohdalla. Maanantai. Mitä voisin itse tehdä, että maanantai olisi parempi päivä? Haastan itseäni ja hymyilen kaikille vastaantulijoille aamulla. Tai päätän, että tämä on uusi alku ja voin tehdä tästä viikosta paremman kuin edellisestä. Tai kuvittelen mieleeni sisäisen auringon, joka lämmittää jäseniäni ja tekee mielesti iloiseksi. Ehkä päässäni sirkuttaa muutama pikkulintukin. Tai vain hoen itselleni vähän väliä: tänään on hyvä päivä, tänään on hyvä päivä

Nyt ehkä toteat, että tuollaiseen hihhulihommaan en lähde. Ihan älyvapaata toimintaa. Kysyisin kuitenkin, mitä voit hävitä kokeilemalla jotakin noista keinoista? Tai jos olet oikein rohkea, niin vaikkapa jokaista vuorotellen. Itse olen opetellut erilaisia tekniikoita. Kokeillut ja harjoitellut. Pikku hiljaa sieltä alkaa löytyä itselle sopivia. Mitään niiden käyttäminen ei maksa, mutta itselle niillä voi saada paremman päivän. Minulla on ainakin paljon mukavampi olla itseni kanssa, kun olen iloinen ja hyvällä tuulella. Ehkä onnistun tartuttamaan sitä hieman myös ympäristööni.

Some people change jobs, spouses and friends - but never think of changing themselves.
- Paula Giddings, Writer

Omaa käyttäytymistä ja omia ajatuksia voi muokata. Harjoittelu tekee tässäkin asiassa mestarin. Muistathan kuitenkin aloittaa pienin askelin. Jos yrität kerralla tulla mestariksi ja hallita kaikkia ajatuksiasi ja tunnereaktioitasi, koet musertavan pettymyksen.

Kuulen mielelläni omista kokemuksistasi omien ajatusten johtamiseen liittyen. Eli saa kommentoida tähän alapuolelle.

Onnea harjoitteluun!

Miksi et sano minulle moi?

Oletko ikinä ollut tilanteessa, jossa joku jättää sinut täysin huomioimatta?  Hän ei tervehdi tai hän ei ikinä vastaa kysymyksiisi tai jollain muulla tavalla sulkee sinut pois. Kuvittelisin, että lähes jokainen meistä on kokenut sen. Ja samalla kokenut sen ikävän tunteen, kun miettii miksi en kelpaa tai miksi hän kohtelee minua noin. Pahan olon tunteen jälkeen heräävät usein ajatukset siitä, olenko itse kohdellut toista väärin tai loukkaavasti. Läheskään aina siitä ei kuitenkaan ole kyse.

Omalle kohdalleni tällaisia tilanteita on sattunut muutaman kerran elämässä. On ollut esimiehiä, jotka eivät sano aamuisin huomenta, kun saapuvat työpaikalle. On ollut naapureita, jotka eivät tervehdi ja on ollut jopa ystäviä, jotka ovat kääntäneet huomionsa aina muualle joidenkin minulle tärkeiden, vaikka ehkä muuten vähäpätöisten, asioiden kohdalla.

Tunne, joka siitä tulee on inhottava. Tuntuu kuin kutistuisin monta senttiä. Toisaalta olen ihmeissäni ja mietin mistä on kysymys. Toisaalta mietin, onko minussa jotain vikaa tai olenko tehnyt jotain sellaista, että ansaitsen tämän kohtelun. Toisaalta ajattelen, että ehkä hän ei huomannut tai on huono päivä.

Mitä voin itse tehdä?

Erityisen inhottavia nämä tilanteet ovat työyhteisössä, koska työkavereitamme emme voi valita. Usein toimimalla itse proaktiivisesti saa tilanteen korjattua. Omalla kohdallani esimies alkoi parin viikon jälkeen tervehtiä, kun joka aamu sinnikkäästi toivotin hyvät huomenet. Joskus on tarpeen myös nostaa kissa pöydälle ja kysyä, miksi teet näin. Voihan olla kyse myös siitä, että toinen ei todella tarkoita sitä, että jättää toisen huomiotta ja korjaa käytöstään, kun kuulee miltä se toisesta tuntuu.

Kaikenlaisissa työyhteisön ristiriitatilanteissa, on hyvä puuttua asioihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vaikka me usein välttelemme viimeiseen asti hankalia ja ikävältä tuntuvia puheenaiheita, niin heti häiritsevän tilanteen synnyttyä, on siihen syytä puuttua. Jos itseltä puuttuu rohkeus puhutella suoraan vastapuolta, voi asialla lähestyä esimiestä ja pyytää apua tai neuvoa. Toivottavaa on, että esimiehellä on rohkeutta tarttua asiaan. Se on esimiehen velvollisuus.

Mitä työyhteisö voi tehdä?

Tällaisten epämiellyttävien tilanteiden pitkittyessä ja jatkuessa, alkavat jo täyttyä työpaikkakiusaamisen tunnusmerkit. Usein kiusaamisessakin on tilanne se, että yhtenä aamuna väliin jäänyt tervehtiminen ei vielä ole merkki mistään ja se voidaan helposti pistää ”huonon päivän” piikkiin, mutta jos tervehtimättömyys on joka aamu toistuvaa, niin se voidaan tulkita kiusaamiseksi. Ja silloin asiaan pitää puuttua jo lain pykälienkin mukaan.

Tilanteen pitkittyessä voi asiaan olla vaikeaa puuttua enää sisäisesti. Mikäli työkaverit ja esimiehet ovat tilanteen huomanneet ja katsoneet sitä sormien läpi siihen puuttumatta, on myöhemmässäkään vaiheessa hankala puuttua. Tällöin voi olla tarpeen hankkia ulkopuolinen taho avaamaan syntyneitä ihmissuhdesolmuja. Tilanteen kartoittamisen jälkeen käydään keskustelu eri osapuolten kanssa yksin ja yhdessä. Kuten yksityiselämän kriiseissä, niin työelämän ihmissuhdekriiseissäkin voi ja kannattaa käyttää parisuhdeterapeutin asiantuntevaa ja ammattimaista tapaa selvittää asioita.

Ulkopuolinen taho on objektiivinen ja voi asettaa kysymyksiä osapuolille syyllistämättä ketään. Työyhteisön ihmissuhteet voivat myös olla niin monisyisiä, että esimiehen voidaan katsoa olevan jo valmiiksi jommankumman puolella, vaikkei näin olisikaan. Esimies saa myös terapeutin kanssa asiaa purkaessaan eväitä mahdollisten tulevien tilanteiden käsittelyyn.

Sitä saa, mitä tilaa

Sanonta "Tee lähimmäisellesi se, minkä haluat hänen tekevän myös sinulle" on erinomainen ohjenuora työhön ja elämään yleensä. Omalla kohdallani huomasin esimerkiksi sen, että saamani asiakaspalvelun laatu parani huomattavasti, kun itsekin olin ystävällinen ja kohtelias.


Teethän siis sen toisille, mitä haluat itsellesi tehtävän. Tervehdi, hymyile ja anna apuasi. Ja jos oikein haluat revitellä, niin heittäydy juttusille ventovieraiden kanssa tai tervehdi aamulenkillä kaikkia vastaantulevia. Saat roppakaupalla positiivista energiaa päivääsi. Harva meistä pärjää tässä maailmassa yksin ja elämä on huomattavasti mukavampaa, kun siitä voi nauttia yhdessä muiden kanssa.

Työpaikkakiusaamiseen on puututtava

Otsikoissa oleva Ahteen ja AKT:n juttu on nostanut tapetille tärkeän, mutta kipeän aiheen. Työterveyslaitoksen mukaan palkansaajista 6 % kokee olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena. Kiusaamisen määritelmä on hankala. Se on jatkuvaa, epäasiallista kohtelua, joka loukkaa, alistaa tai mitätöi. Harvoin kiusaaminen on kovin räikeää ja jonkin tapahtuman nostaminen esimerkkinä,  esimiehen tietouteen voi tuntua vaikealta, sillä usein tapahtumat yksittäisinä juttuina ovat melko mitättömän tuntuisia. Mutta pienet häirinnät ja kiusanteot jatkuvana tekevät siitä nimenomaan kestämätöntä.

Kiusaaminen työssä tulee nähdä työympäristöongelmana. Ehkäisevien toimenpiteiden tulee kohdistua kiusaamiseen johtavien riskien vähentämiseen työympäristössä.

Kaikkein haastavimpia ovat tilanteet, joissa kiusaaja on oma esimies. Asian esille nostaminen voi olla vaikeaa, koska tällöin kiusatulla on luonnollisesti pelko siitä, että tilanne voi muuttua entisä pahemmaksi. Olen kuullut myös useista tilanteista, joissa kiusaamisesta ilmoittanut uhri onkin asioiden selvittämisen myötä paljastunut itse kiusaajaksi.


Asioihin pitää puuttua ajoissa

Työpaikkakiusaamisessa - olipa se minkälaista tahansa - on syytä puuttua heti. Kun asiat otetaan varhaisessa vaiheessa esille ja kaikki tahot tuovat selvästi esille, ettei tällaista toimintaa suvaita, on kiusaajan vaikea jatkaa toimintaansa. Velvollisuus puuttua asiaan on kaikilla: työkaverina, esimiehenä, alaisena. Miksei asiakkaana ja yhteistyökumppaninakin.

Työpaikkakiusaamisella on vakavia terveydellisiä vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan työpaikkakiusaamisella on yhteys myöhempiin uniongelmiin. Työpaikkakiusaamisen on todettu aiheuttavan myös sivustaseuraajille samoja oireita kuin kiusatuille: muun muassa tavallista enemmän masentuneisuutta, hermostuneisuutta, väsymystä ja uniongelmia. Siten työpaikkakiusaaminen vaikuttaa koko työyhteisöön.


Tietoa työpaikkakiusaamisesta tarvitaan

Tutkimuksissa on myös paljastunut, että jopa 11 prosenttia ei osannut sanoa, ovatko he kiusaamisen kohteena vaiko eivät. Joskus kiusaaminen on niin hienovaraista, että voi kestää pitkäänkin, että ymmärtää tilanteen. Työpaikkakiusaamista torjutaan Euroopan laajuisesti Prima-EF-hankkeella, jossa on määritelty hyvä käytännöt, jotka sopivat julistukseksi kaikille työpaikoille (lyhennetty versio):

• Työpaikkakiusaamisen tiedostamista ja tunnistamista tulee edistää kaikilla tasoilla.
• Kiusaaminen työssä tulee nähdä työympäristöongelmana. Ehkäisevien toimenpiteiden tulee kohdistua kiusaamiseen johtavien riskien vähentämiseen työympäristössä (työjärjestelyt, esimiestyö jne.). Yksilöllisiin ominaisuuksiin kohdistuvat toimet onnistuvat usein huonosti.
• Kiusaamisen hallinnan tueksi organisaatiossa tulee sopia kiusaamisen vastaiset periaatteet ja laatia toimintaohjeet.
• Kunnioituksen ilmapiirin rakentaminen työpaikalle on tärkeää.
• Organisaation johto ja esimiehet tulee kouluttaa käsittelemään kiusaamistilanteet vastuullisesti ja lain edellyttämällä tavalla.
• Esimiesten ja työntekijöiden tietoa ja organisaation taitoja taistella kiusaamista vastaan tulee kehittää.
• Kun joku kokee tulleensa kiusatuksi työpaikalla, tilanne tulee käsitellä ja selvittää välittömästi niiden kanssa, joita asia koskee.

Kiusaamisen huomiotta jättäminen on rikos

Kiusaamiseen on puututtava jo lainkin mukaan (Työturvallisuuslaki). Kun asiat pääsevät näin pahaksi, kuin parhaillaan julkisuudessa käynnissä oleva, vie niiden korjaaminen vuosia. Ja todennäköisesti se vaatii paljon henkilövaihdoksia sekä uuden kulttuurin ja toimintatapojen luomista.

Mitä pidempään asioita katsotaan sormien läpi ja painellaan villaisella, sitä pahemmaksi soppaa kiehuu. Kun se pulpahtaa julkisuuteen, asioita voi olla jo myöhäistä korjata ja pahemmaksi vain menee.

Olethan sellainen työkaveri muille, kuin haluaisit muiden olevan sinulle!

Nyt sähköposti kiinni!

Koulutan ajanhallinnasta, oikeammin pitäisi kai sanoa, että koulutan järkevämmästä ajan käytöstä. Aikaahan ei voi hallita. Aika on mielemme luoma käsite. Joka tapauksessa, yksi teema koulutuksessa on sähköpostin jättäminen vähemmälle huomiolle. Aiheesta olen itse asiassa aiemminkin kirjoittanut hyviä vinkkejä tässä samaisessa blogissa.

Lukiessani viime viikolla julkaistua Elinkeinoelämän Valtuuskunnanpamflettia työn teosta, tuli vastaan lisää mielenkiintoista faktaa aiheesta. Yhdysvalloissa on mitattu, että keskiverto toimistotyöntekijä siirtyy tietokoneruudun ikkunasta toiseen ja tarkistaa sähköpostinsa 37 kertaa tunnissa. HALOO!!!

Ei voi juurikaan puhua keskittyneestä työnteosta, jos noin puolentoista minuutin välein hypätään tekemään jotain muuta. Tähän päälle tarjoiltiin vielä toinen tutkimustulos, jossa kerrottiin, että sähköpostin lukemisen jälkeen kuluu 64 sekuntia ennen kuin työntekijä pystyy taas keskittymään siihen työhön, jonka tekemisen sähköposti keskeytti. Tai jos tämä yhdistetään edelliseen, niin kuluu yli minuutti ennen kuin työntekijä pystyy taas keskittymään siihen, mihin ei ollut kunnolla vielä ehtinyt keskittyä.

Nämä tulokset kuitenkin motivoivat minua jälleen ottamaan itseäni niskasta kiinni ja lukemaan sähköpostini vain muutaman kerran päivässä. Viime syksystä asti sähköpostit eivät ole enää latautuneet koneelleni automaattisesti minuutin välein, vaan klikkaan nappia, että sähköpostiohjelmani hakee saapuneet viestit palvelimelta. Välillä kuitenkin lipsahdan saapuvien viestien päivystämiseen ja klikkailen nappia turhan usein. Uusi ohjenuorani onkin, että jos en pysty lukemaan meilejäni vain 2 – 3 kertaa päivässä, niin vähintääkin tarkistan uudet viestit 60 – 90 minuutin välein, joka on suositusaika, joka kannattaa keskittyä tekemään töitä ja jonka jälkeen on hyvä pitää tauko. Vaikka sitten sähköpostin lueskelun merkeissä.

Työmatkat ulkomaille voivat nakertaa työhyvinvointia

Uusi Insinööri –lehdessä (15.12.2011) uutisoitiin Työterveyslaitoksen tekemästä selvityksestä, jonka mukaan paljon ulkomaille työmatkoja tekevät kokevat työnsä vaatimukset usein suurempana ja että perhe-elämä tai vapaa-aika kärsii.

Silloin tällöin ulkomaille työmatkailevat kokevat matkat usein mukavaksi vaihteluksi arkityöskentelyyn. Ulkomamaan matkoihin voi kuitenkin liittyä kuormitustekijöitä, joiden vaikutus alkaa korostua, mikäli matkapäiviä kertyy paljon. Esimerkiksi vähintään 10 työmatkaa tehneistä  50 prosenttia oli sitä mieltä, että aikaa saada työt hoidettua ei ole tarpeeksi. Matkalla työpäivät venyvät helposti pitkiksi – jopa 12 tuntiset päivät olivat tavanomaisia – ja toisaalta sillä aikaa työpaikalla kotimaassa muut työt helposti kasaantuvat. Selvityksen mukaan paljon matkustavat tekevät pidempää työpäivää myös Suomessa ollessaan.

Palautumista ei ehkä tapahdu riittävästi

Paljon matkustava ja Suomessa rästiytyneitä työtehtäviä kirivän vähentynyt vapaa-aika voi vaikeuttaa työn ja muun elämän yhteensovittamista sekä palautumista työn ja matkustamisen aiheuttamasta kuormituksesta. Paljon työmatkoja tekevät myös kokevat työnsä häiritsevän perhe-elämää. 80 prosenttia vähintään 10 työmatkaa vuoden aikana ulkomaille tehneistä ilmoitti joutuvansa työmatkojen takia muuttamaan perhettä tai vapaa-aikaa koskevia suunnitelmia melko usein tai silloin tällöin.

Matkustaminen myös kuormittaa. Kuormittavuuteen vaikuttaa matka-ajan pituus ja matkustusolot. Pitkät lennot kuormittavat erityisesti tuki- ja liikuntaelimistöä. Myös aikaerorasitus kuormittaa. Matkustaminen voi kuormittaa myös henkisesti, jos matkan aikana ei kykene riittävästi lepäämään tai käyttämään aikaansa mielekkääksi kokemallaan tavalla.

Matkustelu myös voimavaratekijä

Monien kuormitustekijöiden lisäksi ulkomaan työmatkoihin liittyy myös myönteiseksi koettuja seikkoja ja tekijöitä, joilla on myönteinen vaikutus hyvinvointiin. Esimerkiksi matkailu helpottaa ymmärtämään kokonaisuuden, johon oma työ liittyy. Työ koetaan myös kehittävämmäksi sekä omaan työhön liittyvä päätäntävalta saattaa olla muita parempi. Nämä tekijät ovat yhteydessä työlle omistautumisen kokemuksiin. Omat vaikutusmahdollisuudet matkojen määriin ja ajankohtiin vähensi koetun stressin ja uupumisen määrää.

Työn ja muun elämän yhteensovittamista helpotettava

Selvitys osoitti, että erityistä huomiota pitää kohdistaa paljon matkailevien työntekijöiden kohdalla työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Myös palautumiseen ja elpymiseen on syytä kiinnittää huomiota. Keinoja voivat olla esimerkiksi erilaiset etätyöratkaisut sekä riittävän lepoajan varmistaminen. Myös vaikuttamalla matkajärjestelyihin ja –oloihin jaksamista ja hyvinvointia tukevimmiksi, voidaan kuormitusta vähentää.

Mitä työntekijä voi itse tehdä?

Internet on pullollaan erilaisia vinkkilistoja. Esimerkiksi omalla käytöksellä, ohjelman huolellisella suunnittelulla ja pakkaamiseen liittyvillä vinkeillä, voi vähentää monia epämukavuuksia. Tärkeintä on ehkä kuitenkin pyrkiä keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Työmatkalla kannattaa nauttia matkasta ja sen tuomasta vaihtelusta, eikä murehtia työpöydällä odottavia töitä. Jos työmatkailu rasittaa kohtuuttomasti, niin asiasta kannattaa keskustella esimiehen kanssa.

Työterveyslaitoksen toteuttama ja Työsuojelurahaston tukeman tutkimushankkeen  Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset –vihkonen (2011) on saatavilla osoitteesta www.ttl.fi/verkkokirjat.